1. Bandolan synty
2. Bandolan soittajia vuosien varrella
3. Tangon historiaa lyhyesti 

Antti Kujanpää
Antti Kujanpää


Markku Hammarberg
Markku Hammarberg (1963-2000)
kuva vuodelta 1989



Suuri Viihde- ja Tango-orkesteri Bandola 1988
Suuri Viihde- ja Tango-orkesteri Bandola 1988

1. Bandolan synty

Ajatus toisenlaisesta tangosoitannasta iti monta vuotta perustaja-johtaja Antti Kujanpään mielessä; hän halusi koota kiinteän orkesterin, joka nostaisi tangon tanssilavoilta konserttisaleihin. 1980-luvulla elettiin vielä aikaa, jolloin tangon arvostus ns. korkeakulttuurina oli vielä edessäpäin ja jolloin itseään kunnitoittavalta ammattimuusikolta vaadittiin ryhtiä ja rohkeutta astua esiin tangon taian taitajana. Viimein helmikuussa v.1986 idea toteutettiin yhdessä hyvän ystävän, edesmenneen Markku Hammarbergin kanssa ja soittajat koottiin pääasiassa Turun kaupunginorkesterista. 

Bändin toimittua muutamia vuosia Kujanpää totesi Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa (7.7.1991)
mm. seuraavaa:

"Uuden tangon ystävät ovat toistaiseksi hajallaan. 
Ydinjoukko ehkä häärää vielä rock-kansan seassa. 
Perinteisen suomalaisen tangon harrastajat eivät ole potentiaalista yleisöä."
*
"Argentiinalaista tangoa soittavat parhaiten argentiinalaiset, mutta meidän täytyy soittaa suomalaisittain."
*
"[Hyvä] musiikki vetoaa kaikkiin ihmisiin, 
sehän vetoaa jopa lehmiin."


Bändin ensimmäinen nimi oli 'Suuri Viihde- ja Tango-Orkesteri Bandola' ja kokoonpano nimensä mukaisen mittava; 16 soittajaa. Toimintamallina oli hollantilaisen A.Malandon ja saksalaisen Alfred Hausen orkesterit 
(Ks. Tangon historiaa lyhyesti / Kierros Euroopassa),
 ja ohjelmistona pääasiassa eurooppalainen tango. 

Kujanpäätä kiehtoi kuitenkin myös argentiinalainen tango. Kauppojen hyllyiltä ei löytynyt ensimmäistäkään tangonuottia, eikä kirjastoistakaan, mutta ystävällinen kirjastonhoitaja, runoilija Markku Into, nauhoitti omista kokoelmistaan etsijälle argentiinalaista musiikkia. Näistä äänitteistä Kujanpää alkoi sovittaa orkesterilleen omia argentiinalaisia tangoja. Bandoneon haettiin Helsingistä Lasse Pihlajamaalta, Hammarberg opetteli sitä soittamaan ja ohjelmistoon lisättiin kasvavassa määrin argentiinalaista meininkiä. 


Konsertointi

Bändi vieraili ensimmäisenä keväänään muutamassa konsertissa, ja syksyllä -86 järjestettiin ensimmäinen oma konsertti Turun Konserttitalossa. Ajatuksena oli muodostaa tästä jokasyksyinen traditio, ja näin tehtiinkin kolmen vuoden ajan (1986-88), mutta orkesterin toiminta laajeni ja Bandola alkoi soida erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa eripuolilla Suomea. (Ks.Bändi / tarkempi CV)


1. levy
Vuoden 1987 alussa Bandola levytti ensimmäisen levynsä Tango Festival - eurooppalaisen tangoperinteen helmiä laidasta laitaan. (Ks. Levyt)

Annariitta Minkkinen
Annariitta Minkkinen

Aurinkobaletti - Palanen Taivasta  

Tanssiteatteri Eri - Muistojen Tango  

Tanssiteatteria 1987- 
Seuraavaksi oli alkamassa poikkitaiteellinen uraa uurtava projekti "Palanen Taivasta". Idean tähän yhteisproduktioon sai Annariitta Minkkinen kuultuaan kaupungissa jo toimivasta, argentiinalaista tangoa soittavasta orkesterista. Nuotteja ei tästä muiikkilajista edelleenkään löytynyt, mutta Minkkinen valitsi äänitteistä kappaleita yhdessä kitaristi Patti Karlssonin kanssa, toimitti ne Kujanpäälle sovitettaviksi sekä otti yhteyttä tulevan produktion muihin osaajiin; Viveca Hedengren raakakäänsi tekstit argentiinasta suomeksi, Liisa Urpelainen muokkasi ne lauluiksi ja Raija Lehmussaari teki Aurinkobaletilleen koreografian. Viimein, reilu vuosi idean synnystä, "Palanen Taivasta" sai ensi-iltansa marraskuussa 1987 Turun upealla VPK-talolla. Produktiosta tuli kysytty esitys festivaaleilla, teattereissa ja erilaisissa yksityistilaisuuksissa ja se kuuluu edelleen Bandolan, Minkkisen ja Aurinkobaletin vakio-ohjelmistoon. 
(Ks. Bändi / CV / Tanssi , Ohjelmisto)

Myös tanssiteatteri Eri valmisti oman versionsa tästä musiikkimateriaalista. Nimeksi tuli "Muistojen Tango" ja syyskuussa 1991 Turun Upseerikerholla pidetyn ensi-illan jälkeen tätäkin produktiota esitettiin paljon erilaisissa yhteyksissä ja festivaaleilla. (Ks.Bändi / CV / Tanssi)

Bändin kokoonpanoa pienennetään.

Haydee Alba
Haydee Alba

Chau Paris - Bandola, Niina Airaksinen, Toni Mäenpää

Kaksi kansainvälistä huippusolistia 1993 -
Lasse Pöysti kirjoitti Kujanpäälle v.1993 argentiinalaisesta, Pariisissa sillä hetkellä asuvasta Estela Klainerista; tangolaulajatarta oltiin kutsumassa Ikaalisten Satahäme Soi -festivaalille konsertoimaan ja hänelle haettiin sopivaa orkesteria. Yhteistyö alkoi ja Bandola esitti Klainerin kanssa argentiinalaista tangoa Ikaalisen lisäksi Joensuun Laulujuhilla sekä myöhemmin vielä Suomenlinnassa eräässä maailmanlaajuisessa kongressissa. 

Edelleen, esitys kutsuttiin Turun Musiikkijuhlille 1995, mutta Klainerin muutettua Argentiinaan toinen, kansainvälisesti arvostettu tangoalaulajatar Haydee Alba - jonka eräs musiikkilehti myöhemmin listasi "Vuoden 2001 parhaaksi argentiinalaisen tangon tulkitsijaksi" - saapui soilistiksi. Hänen kanssaan Bandola konsertoi Turun lisäksi Seinäjoen Tangomarkkinoilla, Helsingin Savoy-teatterissa sekä TV:ssä ('Tango - Mitt hjärta, mitt liv', joka sai Venla-palkinnon).


Henkilömuutoksia 1998 -
- Bandoneonisti Petri Ikkelästä bändin virallinen liidari 
   syksyllä 1998.
- Harri Lindströmistä virallinen manageri 1998.
- Ikkelä jää pois bändistä syksyllä 1999 
  ja Kujanpää palaa johtoon. --> Mikko Helenius 
  Ikkelän tilalle bandoneonistiksi.
- Hammarberg menehtyy pitkäaikaiseen sairauteensa 2000
   --> Jarmo Tinkala liittyy bändiin 2001.
- Tommi Pounusaari liittyy bändiin 2000.
- Pasi Nurmi liittyy 2003.
- J.P. Olli jää pois 2003.
- Jouni Rissanen liittyy 2003.
- Roope Kivimaa liittyy bändiin 2007.
- Henri Takkinen liittyy bändiin 2008.
- Tommi Pounusaaresta bändin taiteellinen johtaja 2014.


2. levy  2002
- kesäkuu 2001: levytys: 
  13 kappaletta Piazzollan sarjasta 
  'Des 20 Grandes Tangos' ; 
  levyn nimeksi Chau Paris (Ks.Levyt)
- 10.5.2002 : levynjulkaisukonsertti 
  Helsingin Savoy-teatterissa. 
  Mukana tanssijat Niina Airaksinen ja Toni Mäenpää
  (Ks. Ohjelmisto)


Nyt 
Tällä hetkellä Bandola pitää täydellä kokoonpanolla omia konsertteja sekä esittää kahta eri tanssiproduktiota; "Palanen Taivasta" ja "Chau Paris". (Ks. Ohjelmisto)

Orkesteri muuntautuu tarpeen mukaan myös salonki-, viihde- ja tanssiorkesteriksi tilanteisiin sopivalla vahvuudella.

Bändiä laajennetaan
  - Vesa-Matti Leppänen ja 
Petri Tulonen viuluun.


sivun alkuun


   2. Bandolan soittajia vuosien varrella

Vuosien mittaan bändin riveissä 
on soittanut mm.:

Erkkilä Lars / puupuhaltimet
Heinonen Rauno / kitara
Lauri Heikkinen / sello
Heinonen Tapani / hanuri
Hellgren Matti / hanuri
Ikkelä Petri / bandoneon
Juvonen Jukka / piano
Karlsson Bert / kitara
Laukola Jussi / piano
Leppänen Vesa-Matti / viulu
Listo Juhani / puupuhaltimet
Liukkonen Tapio / puupuhaltimet
Mäkinen Sami / lyömäsoittimet
Nummelin Päivi / piano
Olli, Jukka-Pekka / viulu
Perunka Taito / puupuhaltimet
Puurtinen Matti / piano
Salmela Jari / piano
Silander Markku / piano+hanuri
Tuovila Tapio / viulu
Wahl Seppo / piano
Vainisto Esko / viulu
Wessman Kaj / piano
Vikman Juha-Pekka / viulu

 

sivun alkuun

 


3.Tangon historiaa lyhyesti



Buenos Aires - tangon kehto

Tango syntyi Argentinan Buenos Airesissa siirtolaisten musiikkityylien sekoittuessa argentiinalaiseen kansanmusiikkiin. Uuden elämän etsijöitä virtasi 1800-luvulla Euroopasta, Afrikasta, Intiasta sekä tuntemattomista satamista ympäri maailmaa - ja Buenos Airesin satamakuppiloissa ja ilotaloissa tanssittiin melankoliseen, kotimaan kaipuuta huutavaan musiikkiin, jossa soi sanattomasti yksinäisyyden ja surullisten ihmiskohtaloiden tuska. 


Kierros Euroopassa 
1912 yleisen äänioikeuden myötä alempien väestöluokkien kulttuuri tango mukaan lukien alkoi saada laajempaa julkisuutta - ja suosiota. Buenos Airesin ja Pariisin voimakkaan vuorovaikutuksen ansiosta tango saapui 1900-luvun alkukymmenillä myös Eurooppaan. Mm. laulajalegenda Carlos Gardelin lumottua pariisilaiset tangon suosio levisi seuraavaksi Saksaan, jossa vuosina 1925-45 syttyi varsinainen tangosävellysbuumi (Paul ja Joe Rixner, Alfred Hause, A. Malando). Euroopassa tangon karhea melankolisuus keveni ja kappaleet muuttuivat paljolti valoisan duurivoittoisiksi. Tämä uusi musiikki sai valtavan suosion, ja pian se soi puistoissa ja salongeissa ympäri Eurooppaa. Tango oli noussut alamaailman rähjäisistä luolista yläluokkien salonkeihin, ja kun se myöhemmin palasi takaisin Argentiinaan hienona pariisilaistanssina, myös Buenos Airesin aristokratia rohkeni ottaa tämän uuden trendin laajemmin omakseen. 


Argentiinassa: yhteiskuntakritiikkiä / nostalgiaa
1930-luvulla poliittisten valtataistelujen kuohuissa tango sai Argentiinassa uudenlaisen synkän sävyn; siitä tuli kansan ääni, joka toisinajattelijoiden ja runoilijoiden sanoin julisti vallanpitäjien vääryyksiä ja toisaalta kansan solidaarisuutta. Samoihin aikoihin rikas älymystö kirjoitti itselleen toisenlaista tangoa; kauniin menneen ajan nostalgiaa valoisammassa musiikillisessa muodossa. 


Ilmiö Piazzolla
Seuraava selkeästi uusi suuntaus tangossa syntyi vasta 1960-luvulla Astor Piazzollan ( -1992) musiikillisen revoluution myötä. Tämä musiikillinen seikkailija sekoitti tangoonsa aineksia muista musiikinlajeista - ja tangokansa jakautui räikeän mustavalkoisesti joko suureen ihannointiin tai kärkevään kritisointiin. (Ks. Levyt / Chau Paris levymateriaali) Monet säveltäjät seurasivat ja mukailivat Piazzollan persoonallista tyyliä, mutta edelleenkään ei ole ilmaantunut yhtä vaikuttavaa ja 'painavaa' uuden luojaa kuin Piazzolla oli. 


Suomeen
Suomeen eurooppalainen salonkitango löysi tiensä Pietarin kautta vuosina 1925-45. Argentiinalainen tango sen sijaan alkoi meillä soida vasta 1980-90 -luvuilla.



sivun alkuun