Antti Kujanpää

Markku Hammarberg
(1963-2000)
kuva vuodelta 1989

Suuri Viihde-
ja Tango-orkesteri Bandola 1988
|
1. Bandolan synty
Ajatus toisenlaisesta tangosoitannasta
iti monta vuotta perustaja-johtaja
Antti Kujanpään mielessä;
hän halusi koota kiinteän
orkesterin, joka nostaisi tangon
tanssilavoilta konserttisaleihin.
1980-luvulla elettiin vielä aikaa,
jolloin tangon arvostus ns. korkeakulttuurina
oli vielä edessäpäin
ja jolloin itseään kunnitoittavalta
ammattimuusikolta vaadittiin ryhtiä
ja rohkeutta astua esiin tangon taian
taitajana. Viimein helmikuussa v.1986
idea toteutettiin yhdessä hyvän
ystävän, edesmenneen
Markku Hammarbergin kanssa ja
soittajat koottiin pääasiassa
Turun kaupunginorkesterista.
Bändin toimittua
muutamia vuosia Kujanpää
totesi Helsingin Sanomille antamassaan
haastattelussa
(7.7.1991)
mm. seuraavaa:
"Uuden tangon ystävät
ovat toistaiseksi hajallaan.
Ydinjoukko ehkä häärää
vielä rock-kansan seassa.
Perinteisen suomalaisen tangon harrastajat
eivät ole potentiaalista yleisöä."
*
"Argentiinalaista tangoa soittavat
parhaiten argentiinalaiset, mutta meidän
täytyy soittaa suomalaisittain."
*
"[Hyvä] musiikki vetoaa kaikkiin
ihmisiin,
sehän vetoaa jopa lehmiin."
Bändin ensimmäinen nimi oli
'Suuri Viihde- ja
Tango-Orkesteri Bandola' ja kokoonpano
nimensä mukaisen mittava; 16 soittajaa.
Toimintamallina oli hollantilaisen A.Malandon
ja saksalaisen Alfred Hausen orkesterit
(Ks. Tangon historiaa
lyhyesti / Kierros Euroopassa),
ja ohjelmistona pääasiassa
eurooppalainen tango.
Kujanpäätä kiehtoi kuitenkin
myös argentiinalainen tango. Kauppojen
hyllyiltä ei löytynyt ensimmäistäkään
tangonuottia, eikä kirjastoistakaan,
mutta ystävällinen kirjastonhoitaja,
runoilija Markku Into, nauhoitti omista
kokoelmistaan etsijälle argentiinalaista
musiikkia. Näistä äänitteistä
Kujanpää alkoi sovittaa orkesterilleen
omia argentiinalaisia tangoja. Bandoneon
haettiin Helsingistä Lasse Pihlajamaalta,
Hammarberg opetteli sitä soittamaan
ja ohjelmistoon lisättiin kasvavassa
määrin argentiinalaista meininkiä.
Konsertointi
Bändi vieraili ensimmäisenä
keväänään muutamassa
konsertissa, ja syksyllä -86 järjestettiin
ensimmäinen oma konsertti Turun
Konserttitalossa. Ajatuksena oli muodostaa
tästä jokasyksyinen traditio,
ja näin tehtiinkin kolmen vuoden
ajan (1986-88), mutta orkesterin toiminta
laajeni ja Bandola alkoi soida erilaisissa
tapahtumissa ja tilaisuuksissa eripuolilla
Suomea. (Ks.Bändi
/ tarkempi CV)
1. levy
Vuoden 1987 alussa Bandola levytti ensimmäisen
levynsä Tango Festival - eurooppalaisen
tangoperinteen helmiä laidasta
laitaan. (Ks. Levyt)
|

|

Annariitta Minkkinen
|
Tanssiteatteria
1987-
Seuraavaksi oli alkamassa poikkitaiteellinen
uraa uurtava projekti
"Palanen Taivasta".
Idean tähän yhteisproduktioon
sai Annariitta Minkkinen
kuultuaan kaupungissa jo toimivasta,
argentiinalaista tangoa soittavasta
orkesterista. Nuotteja ei tästä
muiikkilajista edelleenkään
löytynyt, mutta Minkkinen valitsi
äänitteistä kappaleita
yhdessä kitaristi Patti Karlssonin
kanssa, toimitti ne Kujanpäälle
sovitettaviksi sekä otti yhteyttä
tulevan produktion muihin osaajiin;
Viveca Hedengren raakakäänsi
tekstit argentiinasta suomeksi, Liisa
Urpelainen muokkasi ne lauluiksi ja
Raija Lehmussaari teki Aurinkobaletilleen
koreografian. Viimein, reilu vuosi idean
synnystä, "Palanen Taivasta" sai
ensi-iltansa marraskuussa 1987 Turun
upealla VPK-talolla. Produktiosta tuli
kysytty esitys festivaaleilla, teattereissa
ja erilaisissa yksityistilaisuuksissa
ja se kuuluu edelleen Bandolan, Minkkisen
ja Aurinkobaletin vakio-ohjelmistoon.
(Ks. Bändi
/ CV / Tanssi , Ohjelmisto)
Myös tanssiteatteri
Eri valmisti oman versionsa tästä
musiikkimateriaalista. Nimeksi tuli
"Muistojen Tango"
ja syyskuussa 1991 Turun Upseerikerholla
pidetyn ensi-illan jälkeen tätäkin
produktiota esitettiin paljon erilaisissa
yhteyksissä ja festivaaleilla.
(Ks.Bändi
/ CV / Tanssi)
|
Bändin
kokoonpanoa pienennetään.
|

Haydee Alba

|
Kaksi kansainvälistä huippusolistia
1993 -
Lasse Pöysti kirjoitti Kujanpäälle
v.1993 argentiinalaisesta, Pariisissa
sillä hetkellä asuvasta
Estela Klainerista; tangolaulajatarta
oltiin kutsumassa Ikaalisten Satahäme
Soi -festivaalille konsertoimaan ja
hänelle haettiin sopivaa orkesteria.
Yhteistyö alkoi ja Bandola esitti
Klainerin kanssa argentiinalaista tangoa
Ikaalisen lisäksi Joensuun Laulujuhilla
sekä myöhemmin vielä
Suomenlinnassa eräässä
maailmanlaajuisessa kongressissa.
Edelleen, esitys kutsuttiin Turun Musiikkijuhlille
1995, mutta Klainerin muutettua Argentiinaan
toinen, kansainvälisesti arvostettu
tangoalaulajatar
Haydee Alba - jonka eräs
musiikkilehti myöhemmin listasi
"Vuoden 2001 parhaaksi argentiinalaisen
tangon tulkitsijaksi" - saapui soilistiksi.
Hänen kanssaan Bandola konsertoi
Turun lisäksi Seinäjoen Tangomarkkinoilla,
Helsingin Savoy-teatterissa sekä
TV:ssä ('Tango - Mitt hjärta,
mitt liv', joka sai Venla-palkinnon).
Henkilömuutoksia
1998 -
- Bandoneonisti Petri Ikkelästä
bändin virallinen liidari
syksyllä 1998.
- Harri Lindströmistä virallinen
manageri 1998.
- Ikkelä jää pois bändistä
syksyllä 1999
ja Kujanpää palaa johtoon.
--> Mikko Helenius
Ikkelän tilalle bandoneonistiksi.
- Hammarberg menehtyy pitkäaikaiseen
sairauteensa 2000
--> Jarmo Tinkala
liittyy bändiin 2001.
- Tommi Pounusaari liittyy bändiin
2000.
- Pasi Nurmi liittyy 2003.
- J.P. Olli jää pois 2003.
- Petri Ikkelä tulee takaisin 2004.
2. levy 2002
- kesäkuu 2001: levytys:
13 kappaletta Piazzollan sarjasta
'Des 20 Grandes Tangos' ;
levyn nimeksi
Chau Paris (Ks.Levyt)
- 10.5.2002 : levynjulkaisukonsertti
Helsingin Savoy-teatterissa.
Mukana tanssijat
Niina Airaksinen ja
Toni Mäenpää.
(Ks. Ohjelmisto)
Nyt
Tällä hetkellä Bandola
pitää täydellä kokoonpanolla
omia konsertteja sekä esittää
kahta eri tanssiproduktiota; "Palanen
Taivasta" ja "Chau Paris".
(Ks. Ohjelmisto)
Orkesteri muuntautuu tarpeen mukaan
myös salonki-, viihde- ja tanssiorkesteriksi
tilanteisiin sopivalla vahvuudella.
|
Bändiä
laajennetaan
- Vesa-Matti Leppänen ja
Petri Tulonen viuluun. |
 |
 |
sivun alkuun |
 |
Vuosien mittaan bändin
riveissä
on soittanut mm.:
Erkkilä Lars / puupuhaltimet
Heinonen Rauno / kitara
Lauri Heikkinen / sello
Heinonen Tapani / hanuri
Hellgren Matti / hanuri
Ikkelä Petri / bandoneon
Juvonen Jukka / piano
Karlsson Bert / kitara
Laukola Jussi / piano
Leppänen Vesa-Matti / viulu
Listo Juhani / puupuhaltimet
Liukkonen Tapio / puupuhaltimet
Mäkinen Sami / lyömäsoittimet
Nummelin Päivi / piano
Olli, Jukka-Pekka / viulu
Perunka Taito / puupuhaltimet
Puurtinen Matti / piano
Salmela Jari / piano
Silander Markku / piano+hanuri
Tuovila Tapio / viulu
Wahl Seppo / piano
Vainisto Esko / viulu
Wessman Kaj / piano
Juha-Pekka Wikman / viulu
|
 |
 |
 |
sivun alkuun
|
 |
Buenos Aires - tangon kehto
Tango syntyi Argentinan Buenos Airesissa
siirtolaisten
musiikkityylien sekoittuessa argentiinalaiseen
kansanmusiikkiin. Uuden elämän
etsijöitä virtasi 1800-luvulla
Euroopasta, Afrikasta, Intiasta sekä
tuntemattomista satamista ympäri
maailmaa - ja Buenos Airesin satamakuppiloissa
ja ilotaloissa tanssittiin melankoliseen,
kotimaan kaipuuta huutavaan musiikkiin,
jossa soi sanattomasti yksinäisyyden
ja surullisten ihmiskohtaloiden
tuska.
Kierros
Euroopassa
1912 yleisen äänioikeuden
myötä alempien väestöluokkien
kulttuuri tango mukaan lukien alkoi
saada laajempaa julkisuutta - ja suosiota.
Buenos Airesin ja Pariisin voimakkaan
vuorovaikutuksen ansiosta tango saapui
1900-luvun alkukymmenillä myös
Eurooppaan. Mm. laulajalegenda Carlos
Gardelin lumottua
pariisilaiset tangon suosio levisi
seuraavaksi Saksaan,
jossa vuosina 1925-45 syttyi varsinainen
tangosävellysbuumi (Paul ja Joe
Rixner, Alfred Hause, A. Malando). Euroopassa
tangon karhea melankolisuus keveni ja
kappaleet muuttuivat paljolti
valoisan duurivoittoisiksi. Tämä
uusi musiikki sai valtavan suosion,
ja pian se soi puistoissa ja salongeissa
ympäri Eurooppaa. Tango oli noussut
alamaailman rähjäisistä
luolista yläluokkien
salonkeihin, ja kun se myöhemmin
palasi takaisin Argentiinaan hienona
pariisilaistanssina, myös Buenos
Airesin aristokratia rohkeni ottaa tämän
uuden trendin laajemmin omakseen.
Argentiinassa: yhteiskuntakritiikkiä
/ nostalgiaa
1930-luvulla poliittisten valtataistelujen
kuohuissa tango sai Argentiinassa uudenlaisen
synkän sävyn; siitä tuli
kansan ääni, joka
toisinajattelijoiden ja runoilijoiden
sanoin julisti vallanpitäjien vääryyksiä
ja toisaalta kansan solidaarisuutta.
Samoihin aikoihin rikas älymystö
kirjoitti itselleen toisenlaista tangoa;
kauniin menneen ajan
nostalgiaa valoisammassa musiikillisessa
muodossa.
Ilmiö
Piazzolla
Seuraava selkeästi uusi suuntaus
tangossa syntyi vasta 1960-luvulla Astor
Piazzollan ( -1992) musiikillisen revoluution
myötä. Tämä musiikillinen
seikkailija sekoitti tangoonsa
aineksia muista musiikinlajeista
- ja tangokansa jakautui
räikeän mustavalkoisesti joko
suureen ihannointiin tai kärkevään
kritisointiin. (Ks. Levyt
/ Chau Paris levymateriaali) Monet
säveltäjät seurasivat
ja mukailivat Piazzollan persoonallista
tyyliä, mutta edelleenkään
ei ole ilmaantunut yhtä vaikuttavaa
ja 'painavaa' uuden luojaa kuin Piazzolla
oli.
Suomeen
Suomeen eurooppalainen salonkitango
löysi tiensä Pietarin kautta
vuosina 1925-45. Argentiinalainen tango
sen sijaan alkoi meillä soida vasta
1980-90 -luvuilla.
|
|
 |

|
sivun alkuun
|
|